Pari sanaa mediakasvatuksesta

Mediakasvatus tukee arjessa pärjäämistä, osallisuutta ja luottamusta. Mediataitojen oppiminen voi jäädä oman kiinnostuksen ja jaksamisen varaan. Samaan aikaan media muuttuu nopeasti ja voi tuntua kuormittavalta tai vaikealta. Siksi aikuisten mediakasvatukselle tarvitaan selkeitä, helposti lähestyttäviä ja kaikille avoimia tapoja oppia, kuten nämä mediatyöpajat.

Media ei ole vain uutisia, sosiaalista mediaa tai viihdettä. Media on ympäristö, jossa me elämme joka päivä. Sen kautta saamme tietoa, jaamme kokemuksia ja muodostamme kuvaa maailmasta ja itsestämme. Media on viestejä, teknologiaa ja tapoja esittää todellisuutta. Se on myös vuorovaikutusta, valtaa ja vaikuttamista.

Jokainen meistä on osa mediaa: olemme käyttäjiä, yleisöjä ja sisällöntuottajia. Samalla meistä syntyy mediajalanjälki. Mediajalanjälki tarkoittaa niitä tietoja ja jälkiä, joita hyödynnetään esimerkiksi mainonnassa ja algoritmeissa. Esimerkiksi kun katsot netistä videoita tai julkaiset kuvia someen, sinusta voidaan tallennetaan tietoja. Näitä tietoja käytetään näyttämään sinulle juuri sinua kiinnostavia juttuja.

Mediakasvatuksen tavoitteena on medialukutaidon vahvistaminen. Medialukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää, käyttää ja tuottaa mediasisältöjä eri muodoissa, kuten teksteinä, kuvina, videoina ja äänenä. Medialukutaito näkyy arjessa esimerkiksi luotettavan tiedon etsimisenä tai asiallisena osallistumisena verkkokeskusteluihin.

Kriittinen medialukutaito on osa medialukutaitoa. Se tarkoittaa pysähtymistä median äärelle ja kysymistä, voiko sisältöön luottaa, kuka sen on tehnyt ja miksi. Esimerkiksi sen pohtiminen, miksi mainos näyttää tietyn tuotteen houkuttelevana, on kriittistä medialukutaitoa.

Monilukutaito liittyy kykyyn tulkita viestejä monessa muodossa ja eri tilanteissa. Viestit eivät ole vain sanoja, vaan myös kuvia, ääniä, symboleita ja eleitä. Ihmiset voivat tulkita mediaa eri tavoin omista taustoistaan käsin. Esimerkiksi elokuvan katsominen niin, että kiinnittää huomiota juonen lisäksi esimerkiksi elokuvan tunnelmaan, musiikin vaikutukseen ja vaikkapa kuvallisiin vihjeisiin on monilukutaitoa.

Mediatoimintaa kaikille -pajat ovat sekä inklusiivisia että toiminnallisia. Katsotaanpa vielä lyhyesti, mitä tämä tarkoittaa.

Toiminnallinen mediakasvatus on sitä, että mediaa opitaan tekemällä yhdessä. Kokeillaan, keskustellaan ja jaetaan omia kokemuksia. Tärkeää ei ole oikea vastaus tai lopputulos, vaan yhdessä viihtyminen, pohtiminen ja oivaltaminen. Tekeminen voi olla pientä ja yksinkertaista, eikä se vaadi teknistä osaamista.

Inklusiivinen mediakasvatus näissä työpajoissa tarkoittaa sitä, että jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan ja omalla tavallaan. Toiminta on osallistujalähtöistä: inklusiivisessa mediakasvatuksessa toiminta muokataan jokaiselle sopivaksi. Ohjaajan tehtävä on mahdollistaa turvallinen, kannustava ja toiveikas ilmapiiri. Ilmapiiri, jossa mediaan liittyviä kysymyksiä voi käsitellä rauhassa ja yhdessä. Aivan parasta on, jos ohjaajana osallistut pajaan myös itse.

Sydämellisesti tervetuloa!